Maanantai, Maaliskuu 9, 2026
Kansainvälinen trooppisen puun järjestö (ITTO) korosti Wienissä, Itävallassa, 23.–25. helmikuuta 2026 pidetyssä metsäpohjaisen biotalouden lähestymistapojen edistämistä käsittelevässä maailmanlaajuisessa huippukokouksessa kestävän metsänhoidon (SFM) merkitystä metsäpohjaisen biotalouden kehityksen edistämiseksi. ITTO:n toimitusjohtaja Sheam Satkuru esitteli avauspuheenvuorossaan useita keskeisiä prioriteetteja tämän biotalouden edistämiseksi. Näihin kuuluvat vahvempi hallinto, selkeämmät maaoikeudet, investointien lisääminen ja osallisuuden parantaminen.
Yhdistyneiden kansakuntien metsäfoorumin (UNFF) maiden ja järjestöjen johtaman aloitteen (COLI) puitteissa koolle kutsuttu huippukokous kokosi yhteen yli 400 osallistujaa hallituksista, kansainvälisistä järjestöistä, kansalaisyhteiskunnasta, tiedemaailmasta, yrityksistä ja alkuperäiskansoista. Tapahtuma tarjosi sidosryhmille alustan jakaa näkemyksiä ja kehittää strategioita metsäpohjaisen biotaloudellisen toiminnan edistämiseksi tehokkaasti.
Teemakohtaisessa istunnossa nimeltä ”Metsien potentiaali puun lisäksi” asiantuntijat, mukaan lukien Satkuru, keskustelivat muiden metsätuotteiden kuin puun tarjoamista kasvavista taloudellisista, sosiaalisista ja ekologisista mahdollisuuksista. Vaikka puu on perinteisesti ollut keskipisteessä, Satkuru korosti, että kestävä metsänhoito on perusta puun ja muiden tuotteiden monipuolistamiselle. Hän selitti, että vahva keskittyminen kestävään metsänhoitoon auttaisi avaamaan uusia metsäpohjaisia biotalouden toimintoja, edistäisi yritysten kasvua ja parantaisi toimeentuloa.
ITTO:n sitoutuminen kestävään metsänhoitoon ja metsätuotteiden monipuolistamiseen
ITTO:n mandaatti, jota ohjaa kansainvälinen trooppisen puun sopimus (2006), edistää metsätuotteiden kestävää kauppaa. Lähes 1 400 kenttäprojektin myötä neljän vuosikymmenen aikana ITTO on keskittynyt kestävän metsänhoidon edistämiseen maailmanlaajuisesti. Nämä projektit ovat osaltaan parantaneet metsähallintoa ja lisänneet yhteisöjen osallistumista kestäviin käytäntöihin, erityisesti trooppisilla alueilla.
Satkuru huomautti, että vaikka järjestön nimi keskittyy puuhun, ITTO:n kaksoismandaatti korostaa vahvasti kestävän metsänhoidon tarvetta. Hän korosti, että kestävä metsätalous on edellytys metsätuotteiden, sekä puu- että muiden tuotteiden, onnistuneelle monipuolistamiselle. Hän korosti, että metsien kohtaaessa yhä suurempia paineita ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan vuoksi, tehokkaiden kestävän metsänhoidon käytäntöjen toteuttaminen on ratkaisevan tärkeää kestävän ja osallistavan biotalouden rakentamiseksi.
Hallintopuutteet ja täytäntöönpanon haasteet
Puheessaan Satkuru tunnisti useita metsäbiotalouden keskeisiä haasteita. Yksi polttavimmista huolenaiheista oli hallinnon puutteet. Vaikka paikallisyhteisöjen voimaannuttaminen on ratkaisevan tärkeää metsäbiotalouden menestyksen kannalta, hän korosti, että hallitusten suorittama metsätaloussäännösten tosiasiallinen täytäntöönpano on olennaista laittoman toiminnan, kuten metsäkadon ja metsien valtaamisen, estämiseksi.
Mainittiin tapaus Malesiasta, jossa agarpuun (Aquilaria) laittomasta korjuusta on tullut merkittävä ongelma. Agarpuun suuri kysyntä hajusteteollisuudessa on johtanut liikakäyttöön, ja tämän laittoman toiminnan hillitsemiseksi tarvitaan tehokasta valvontaa. Rouva Satkuru korosti myös rajat ylittävän yhteistyön merkitystä salakuljetuksen ja laittoman hakkuun torjunnassa.
Puuta sisältämättömien metsätuotteiden tietopuutteet
Toisena haasteena mainittiin uskottavan tiedon puute muista metsätuotteista kuin puusta. Tarkat tiedot ovat ratkaisevan tärkeitä näiden tuotteiden taloudellisen arvon ja biotalouteen kohdistuvien vaikutusten ymmärtämiseksi. Satkuru jakoi esimerkkejä ITTO:n kenttäprojekteista, jotka ovat auttaneet täyttämään tätä tietoaukkoa. Meksikossa projektissa dokumentoitiin yli 100 lääkekasvin esi-isien tuntemus Yucatánin niemimaalla. Tämä tieto tukee sekä terveys- että kosmetiikkateollisuutta ja auttaa voimaannuttamaan kestävään mehiläishoitoon osallistuvia paikallisyhteisöjä.
Beninissä ja Togossa naisryhmät ovat saavuttaneet taloudellisen riippumattomuuden peltometsäviljelyjärjestelmien avulla, joissa yhdistyvät kaakaon ja kahvin viljely metsäkatosten alla sekä metsänistutustoimet käyttämällä alkuperäisiä lajeja. Nämä aloitteet eivät ainoastaan edistä paikallista taloutta, vaan myös parantavat alueen ympäristön terveyttä.
Metsänomistusjärjestelmät ja maanomistusoikeudet
Satkuru käsitteli myös maanomistusjärjestelmiä ja totesi, että turvattu maanomistus on välttämätöntä kestävälle metsänhoidolle. Monissa trooppisissa maissa metsät ovat valtion omistuksessa, mutta järjestelmät, kuten Malesiassa ja Indonesiassa, joissa paikallisille yhteisöille myönnetään turvalliset käyttöoikeudet, ovat osoittaneet myönteisiä tuloksia. Nämä järjestelmät mahdollistavat yhteisöille metsävarojen vastuullisen käytön ja vähentävät samalla metsien tilan heikkenemisen riskiä.
Yrityssektorin osallistaminen ja biotalouden rahoitus
Rouva Satkuru vaati syvempää yhteistyötä yritys- ja rahoitussektorin kanssa metsäbiotalouden vauhdittamiseen tarvittavien arvoketjujen rakentamiseksi. Hän korosti rahoittajien, avunantajayhteisön ja sellaisten teollisuudenalojen kuin hajuvesi- ja kosmetiikkateollisuuden osallistamisen tärkeyttä, jotka ovat riippuvaisia muista kuin puuperäisistä metsätuotteista, kuten agarpuusta, eteerisistä öljyistä ja hartseista.
Vahva yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä on välttämätöntä metsäbiotalouden täyden potentiaalin vapauttamiseksi. Nämä kumppanuudet voivat tukea kestävää metsänhoitoa ja tarjota tarvittavat investoinnit arvoketjujen kehittämiseksi, jotka voivat vauhdittaa sekä paikallisia että globaaleja markkinoita.
Metsäpohjaisen biotalouden globaalit näkökulmat
Huippukokouksessa kuultiin myös ecuadorilaisten, kiinalaisten ja uusiseelantilaisten puhujien näkemyksiä, joissa he jakoivat kansallisia lähestymistapojaan metsäpohjaisen biotalouden edistämiseen. He keskustelivat hallintouudistuksista, arvoketjujen kehittämisestä ja innovatiivisista markkinamekanismeista, jotka auttavat maitaan vapauttamaan metsätuotteiden täyden potentiaalin puutavaran lisäksi.
Osallistujat keskustelivat myös tiedonkeruun, luonnonpääoman tilinpidon ja politiikan integroinnin haasteista, jotka ovat edelleen merkittäviä esteitä metsäpohjaisen biotalouden edistämiselle. Asiantuntijat totesivat, että suuri osa muiden kuin puutuotteiden kulutuksesta ja kaupasta tapahtuu epävirallisesti, mikä vaikeuttaa tarkkojen tietojen keräämistä ja näiden tuotteiden integrointia kansantalouden tileihin.
ITTO:n puheenvuorot globaalissa huippukokouksessa korostivat kestävän metsänhoidon ratkaisevaa roolia metsäpohjaisen biotalouden edistämisessä. Huippukokouksen keskusteluissa korostettiin hallinnon vahvistamisen, maanomistusoikeuksien turvaamisen ja tiedonkeruun parantamisen merkitystä metsien taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten hyötyjen vapauttamiseksi. Tulevaisuus edellyttää vahvaa yhteistyötä eri sektoreiden välillä, mukaan lukien hallitus, yritykset ja rahoitusala, kestävien arvoketjujen rakentamiseksi ja globaalin metsäpohjaisen biotalouden edistämiseksi.
Lue lisää uutisia aiheesta Metsänhoito
Pysy ajan tasalla, seuraa meitä Linkedin.
Tunnisteet: Metsäpohjainen biotalous, metsään perustuvat yritykset, ei-puutavaraiset metsätuotteet, kestävä metsänhoito, puuntyöstö ja jalostus, puunjalostusteollisuus
Kommentit: